Kentänhoidon tietoisku 1

Kenttämestari antoi tänään 22.6.2017 greenillä 6 kentänhoidollisen tietoiskun 4 hengen peliryhmälle (muistiinmerkitsijänä Jukka). Kts Kuvia -> Tapahtumat 2017 -> 22.6.2017

Koska teksti on jo pari vuotta vanhaa, saattaa siinä olla jokin vähemmän ajankohtainen havainto. Perusasiat ovat kuitenkin edelleen samat.

1. KYSYMYS: Miksi greeneillä näkyy riveittän hentoja ruohotupsuja? 

1. VASTAUS: Kysymyksessä on englannin raiheinä (tai joku vastaavaa), jonka tarkoituksena on suojella niiden väleihin kylvetyn varsinaisen greeniruohon itämistä ja kasvamista. Kun kevyesti rapsuttaa hiekkapintaa, löytää noiden tupsujen välistä kasvuvaiheessa olevaa ruohoa. Tupsut kuolevat ajallaan täytettyään suojelutehtävänsä ja jättävät ruoholla tilaa kasvaa. Kylvetyille greeneille ei voi päästää pelaajia ennen greeniruohon kasvun alkua. Nyt ollaan juuri ja juuri tuossa kriittisessä vaiheessa, koska lämpötilat eivät ole olleet oikein suosiollisia. Tämänhän kaikki ovat huomanneet. Ollaan siis erityisen varovaisia greeneillä liikuttaessa ja toimittaessa. Kunnioitetaan alkavaa kasvua, jotta voimme kaikki nauttia kunnollisista greeneistä kesän aikana.

2. KYSYMYS: Tarvitsevatko väylät kastelua, onhan kentällä paljon kuivumisesta mahdollisesti johtuvia ruskeita tai kellertäviä alueita?

2. VASTAUS: Väylillä on aivan riittävästi kosteutta. Sen voi helposti todeta vaikkapa menemällä polvilleen. Toinen tapa on kenttämestarin käyttämä, jota ei tosin suositella tavalliselle kentällä liikkujille. Leikataan veitsellä pieni kolmion muotoinen pala kentän pinnasta 3-4 cm:n syvyyteen. Todetaan helposti, että maa on todella kosteaa. Väylien vihreyden puuttuminen johtuu siitä, että ruoho on KUOLLUT talvisen jääpeitteen vuoksi eikä siitä kastelemalla herää henkiin. Tarvitaan uudet kylvöt ja uusi kasvu. Greeneillä puolestaan kastelua tarvitaan kohtuudella, koska siellä on uutta kasvavaa ruohoa.

Vielä eräs kysymys / kommentti tiedottajan kynästä:

KYSYMYS: Miten ovat muut pohjoisen kentät talvehtineet ja miksi?
VASTAUS: Jokaisen kentän talvehtiminen näkyy lumen sulamisen jälkeen. Jokaisen kentän talviaikaiset olosuhteet ovat erilaiset: lumen määrä, pakkas- ja suojakausien vaihtelut yms. On siis aivan turha verrata toisiinsa pohjoisen Suomen eri kenttiä. Kuusamostakin on noin 200 kilometriä lähimmille kentille, joten olsuhteet ovat aivan erilaiset. Lisäksi Petäjäkankaan kenttä on selvästi Suomen korkeatasoisin kenttä, siis korkeimmalla merenpinnasta sijaitseva kenttä (kenttäalueen lammet ovat runsaan 260 metrin korkeudella). Kannattaa siis aina ottaa huomioon paikalliset olosuhteet, kun vertailee eri kenttiä keskenään. Myös käynnit muilla kentillä antavat hyvää vertailupohjaa.

 

Kentänhoidon tietoisku 2

KUUSAMO  ON  LUONTOKAUPUNKI
Kentällä noudatetaan roskattoman kentän periaatetta.

Mitä tämä tarkoittaa?
Kenttäalueella ei ole lainkaan roskakoreja.

Niitä löytyy Breikin luota ja kunkin omista tiloista. Breikiltä on myös saatavissa muovipusseja, jotka voi sitten palauttaa kierroksen jälkeen käytettyinä ja täytettyinä.

Tarkoitus ja toivomus on, että jokainen kentällä liikkuva tuo mukanaan pois kaiken sen, mitä kentälle mennessään vie:
– pullot ja tölkit
– käärepaperit yms.
– tupakantumpit vast.
– teen kappaleet

 Siis yksinkertaisesti:

Kaikki se, mikä ei kuulu puhtaaseen suomalaiseen luontoon, tuodaan pois.

Kentänhoidon tietoisku 3

Kysymys: Miksi ja miten greeneille ja väylille tehdään reikiä?

Vastaus (tiedottajan tulkinta kenttämestarin vastauksesta):Greeneille tehdään ns. tähtipuikoilla 14 cm syviä reikiä 3,8 cm välein. Lisäksi tehdä pintailmastusta varten 1,5 cm syviä viiltoja 2 cm välein. Tarkoituksena on
– taata juurien hapen saanti
– mahdollistaa ravinteiden ja veden läpäisy
– tappaa mahdollinen leväkasvusto.

Kentänhoidon tietoisku 4

Kysymys: Mitä voi yksittäinen pelaaja tehdä kentän kunnon ylläpitämiseksi?

Vastaus:
1. Lyöntipaikalla irronneita lättyjä ei laiteta takaisin, vaan kuopat täytetään hiekka-siemenseoksella.
2. Väylillä edellyttävät jo hyvät tavat, että lyödessä irronnet turpeet ja lätyt laitetaan takaisin irtoamiskohtaansa. Vaikka ne ehkä eivät enää juurru, ei kentälle kuitenkaan jää kuoppia, jonne pelaajien pallot maan vetovoiman avustuksella pysähtyvät
3. Greenillä korjataan tietenkin kaikki sieltä löytyvät pallojen alastulojäljet. Ei ole mitenkään kiellettyä korjata myös muiden pelaajien jättämiä jälkiä. Varsinkin reiän läheisyydessä, ja tietenkin koko greenin alueella, on liikuttava varovaisesti, jotta kengistä ei jää äkkinäisten liikkeiden aiheuttamia jälkiä. Lipputankoa ei pidä pudota kädestä greenille, vaan sen voi hyvin joko laskea varovaisesti greenille tai vielä mieluummin laskea greenin ulkopuolelle. Lipputankoa pitää myös reiästä pois otettaessa ja takaisin laitettaessa käsitellä varovaisesti, jotta reiän herkät reunukset eivät vahingoitu.